Tämän ohjeen löysin yläasteikäisenä jostain lappusesta, joka muistaakseni käsitteli perunajauhoja sisältäviä ohjeita. Tein tätä silloin usein, tai oikeastaan varmaan kymmenisen vuotta, vähän väliä. Piiras oli jo päässyt unohtumaan, kunnes esikoinen ehdotti sen leipomista pitkästä aikaa. Alla oleva ohje on alkuperäinen, mutta jouduin olosuhteiden pakosta tekemään siihen muutamia muutoksia.
Pohja:
100 g margariinia
1 dl sokeria
1 muna
1½ dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
2 rkl ananasmehua/kuohukermaa
Vatkaa rasva ja sokeri, lisää muna. Lisää kuivat aineet ja lopuksi nestetilkka. Painele voidellun ja korppujauhotetun piirakkavuoan pohjalle.
Muutokset: käytin luomuvoita, jota laitoin vahingossa 150 g. Sokeri oli luomuraakaruokosokeria kuten yleensäkin (en käytä lainkaan valkoista sokeria). Perunajauhot ja vaniljasokeri olivat myös luomua. Vehnäjauhoja en toistaiseksi ole malttanut ostaa luomuna, mutta siihenkin on tarkoitus siirtyä. Nesteeksi laitoin ananasmehua.
Täyte:
4 ananasrengasta
1 tlk maitorahkaa
½ dl kuohukermaa
2 rkl perunajauhoja
½ dl sokeria
½ sitruunan mehu
Lado ananasrenkaat pohjan päälle. Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada vuokaan. Paista uunin alaosassa 200 °C:ssa noin 30 min tai kunnes pinta on saanut vähän väriä.
Muutokset: ananasrenkaiden tilalta laitoin paloja, ne käyvät yhtä hyvin. En ole aikoihin ostanut enää mitään säilykepurkeissa, mutta jostain syystä mies oli ostanut vielä yhden ison ananaspalapurkin ja käytin siitä suurimman osan tähän. Tästä lähtien ostamme ainoastaan tuoretta ananasta, vaikka minä en sitä pystykään syömään enkä edes pilkkomaan. Paistettuna se kuitenkin menee.
Kermaa meillä ei ollut, mutta käytin sen sijaan täytteeseenkin ananaslientä. Perunajauhot menivät viimeistä murua myöten pohjaan, joten laitoin täytteeseen vajaan ruokalusikallisen vehnäjauhoja. Sitruunamehukaan ei ollut tuoretta, vaan purkkikamaa.
Täytteen pinta jäi vähän muhkuraiseksi (seos oli kyllä uuniin mennessään sileää), mutta ei se makua haitannut. Täyte oli ehkä vähän paksumpaa, mutta kyllä siihen kakkulapio ja hampaat hyvin upposivat. Hyvää tuli, vaikka yleensä olen aina käyttänyt tähän kermaa. Toisaalta minua häiritsee se, että kahden desin purkista aina jää pieni tilkka eikä sille välttämättä löydy käyttöä, joten hyvin tämän voisi jatkossa tehdä ananasliemestäkin. Jos siis ostaisimme hedelmämme säilykkeinä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti